Minna Canth – liputuspäivän arvoinen nainen (19.03.)

    

 

Maaliskuun 19. päivänä Suomessa nostetaan liput  tasa-arvon ja Minna Canthin kunniaksi.

Canth on ensimmäinen ja tähän mennessä ainut nainen, joka on saanut oman liputuspäivän suomalaiseen kalenteriin. Hän oli paitsi kirjailija ja ensimmäinen suomenkielinen lehtinainen, myös liikenainen, yhteiskunnallinen  ja väsymätön tasa-arvon puolestapuhuja.

Canth oli myös vaimo, josta  tuli leski ja 7 lapsen yksinhuoltaja.

Teoillaan ja kirjoituksillaan Minna Canth  tietä suomalaisille naisille elämän monilla osa-alueilla.

Opettajan ura jäi vain 

 liputuspäivä on Minna Canthin syntymäpäivä. Hän syntyi Tampereella vuonna 1844 ja sai nimen Ulrika Wilhelmina Johnson. Vuonna 1853 perhe muutti Kuopioon, ja Canth pääsi käymään koulua.

Canthin haaveena oli opiskella opettajaksi, jotta hän voisi elää itsenäisen naisen elämää. Hän aloitti kansakoulun opettajan opinnot Jyväskylässä vuonna 1863. Tämä oli uutta Suomessa, sillä siihen asti naiset olivat voineet opiskella vain .

Canth ei kuitenkaan koskaan valmistunut: hän jätti koulun  hyväksyttyään opettajansa Johan Ferdinand Canthin kosinnan.
Aviopari muutti Jyväskylään ja sai vuosien varrella yhteensä 7 lasta.

Kantaaottavia kirjoituksia

Vaikka Canthista ei tullut opettajaa, hän  vain vaimon ja äidin rooliin. Lasten kasvatuksen  hän kirjoitti miehensä toimittamiin lehtiin novelleja, uutisia ja rohkeita kirjoituksia, joissa hän  yhteiskunnan .

Jo pienenä koululaisena ja nuorena opiskelijana Canthia  ja vihastuttanut se, että tyttöjen koulutusmahdollisuudet olivat huomattavasti rajoitetummat kuin poikien. Siksi aikuisen Minna Canthin kirjoitusten aiheena oli usein naisten asema.

 lehtikirjoitusten lisäksi hän kirjoitti myös teoksia, joista ensimmäinen Novelleja ja kertomuksia ilmestyi vuonna 1878.

Tarinoita todellisesta elämästä

Canth oli  Suomessa. Hän toteutti vaatimusta, jonka mukaan kirjallisuuden on kuvattava todellisia olosuhteita. Hän ei tyytynyt vain keksimään tarinoita, vaan tutustui todelliseen elämään: hän vieraili muun muassa köyhien luona ja vankiloissa.

Yksi Canthin tunnetuimmista ja teoksista on Työmiehen vaimo vuodelta 1885. Se on näytelmän muotoon kirjoitettu kirja, joka kritisoi viinaa ja miesten ylivaltaa avioliitossa.

Teos Anna Liisa vuodelta 1895 käsittelee puolestaan lapsenmurhaa ja . Muita tunnettuja teoksia ovat muun muassa Köyhää kansaa (1886) ja Papin perhe (1891).

Kielitaitoinen mielipidevaikuttaja ja menestyksekäs liikenainen

Canthin elämä muuttui vuonna 1879, kun hänen miehensä kuoli vähän ennen perheen seitsemännen lapsen syntymää.

Vain muutamia kuukausia miehensä kuoleman jälkeen Minna Canth lähetti ensimmäisen näytelmänsä Murtovarkauden käsikirjoituksen Helsinkiin.
Leskeksi jäätyään Minna Canth muutti lapsuudenkotiinsa Kuopioon. Hän otti hoitaakseen kuolleen isänsä lankakaupan ja myöhemmin hoiti myös veljensä kauppaa.

mahdollistivat taloudellisen niin, että hän pystyi keskittymään kirjoittamiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Kielitaitoinen Canth oli nuorsuomalainen, joka välitti eurooppalaisia Suomeen ja oli tärkeä mielipidevaikuttaja.

Hän oli kiinnostunut monenlaisista aiheista, kuten uskonnollisista ja yhteiskunnallisista aatteista, työväenaatteesta, nais- ja raittiusasiasta sekä kieli- ja kansallisuuspolitiikasta.

Vuosien aikana Minna Canthin Kuopion kodista Kanttilasta kehittyikin kirjallinen ja aatteellinen keskus, Minnan salonki, jossa vierailivat kaikki ajan merkittävät kulttuurivaikuttajat.

Minna Canth jatkoi liiketoimintaa ja kirjoittamista siihen asti, kunnes hän kuoli sydänkohtaukseen 12. päivänä toukokuuta vuonna 1897.

Omaa liputuspäivää Minna Canth sai odottaa pitkälle 2000-luvun puolelle, mutta häntä on muistettu lukuisilla muilla tavoilla, kuten mitaleilla, patsailla, postimerkeillä, kaduilla ja rakennuksilla.