Mikael Agricola, suomen kielen isä (liputuspäivä 9.4.)

   

Suomen kieli muuttuu ja elää jatkuvasti. Se maailman muutoksiin: tekniikan kehittyminen vaatii uusia sanoja ja vieraskieliset sanonnat arkisessa kielenkäytössä suomalaiseen suuhun sopiviksi.

suomen yleiskielen ohjauksesta ja huollosta vastaava Suomen kielitoimisto päätti, että jotakin voidaan alkaa tekemään. Tähän asti ainoa oikea muoto oli ollut alkaa tehdä.

Kielitoimisto päätti hyväksyä kieliopin ilmaisun – monen harmiksi ja järkytykseksi – ”väärää” muotoa on käytetty jo pitkään arkisessa kielenkäytössä ja jopa virallisissa kirjoituksissa.

On selvää, että kielen on elettävä ajassa ja vastattava käyttäjien tarpeisiin. Muuttuminen on kielen . Ensimmäisenä muuttuu puhekieli. Kirjakieli seuraa perässä: uusia sanoja hyväksytään sanakirjaan ja vanhoja sääntöjä .

Suomen kirjakieli on luotu 1500-luvulla

Suomen kirjakielen isänä pidetään 1500-luvulla elänyttä Mikael Agricolaa. Hän sille kirjoitetulle suomen kielelle, jota edelleen käytetään.

Vaikka kieli on Agricolan ajoista muuttunut ja monet hänen käyttämistään sanoista ovat kadonneet kielenkäytöstä, on laskettu, että jopa 60 prosenttia hänen luomastaan sanastosta on käytössä vielä nykyään.

Uskonnollisia tekstejä kansankielelle

Mikael Agricola sai 1530-luvulla, ja häntä pidetään Suomen tärkeimpänä toteuttajana.

Suomen kirjakielen juuret ovatkin uskonnollisissa teksteissä.

Agricola opiskeli Saksassa Martti Lutherin oppeja, joiden mukaan kaikkien opiskelemaan Raamattua omalla kielellään.

Uskonpuhdistuksen näkyvin ja tärkein tavoite olikin kirkollisten kirjoitusten kääntäminen kansankielelle, jotta myös jumalanpalvelukset pystyttiin pitämään kansan omalla kielellä.

Jotta teokset pystyttiin kääntämään suomeksi, tarvittiin yhteinen suomen kirjakieli. Sen kehittäminen tuli Agricolan tehtäväksi.

Hän käytti useita suomen murteita, mutta koska puhuttu suomen kieli oli puutteellista, hän joutui myös keksimään useita sanoja päästään.

Lisäksi Agricola otti vaikutteita ruotsin, saksan ja latinan kielestä. Hänen kirjoituksissaan näkyykin näiden kielten ominaisuuksia, kuten artikkelin käyttö. Agricola käytti myös kirjaimia, jotka sittemmin lähes katosivat suomen kirjakielestä, esimerkiksi kirjaimia w ja x.

Ensimmäinen ja Uusi testamentti

Agricolan ensimmäinen suomeksi julkaisema teos on ensimmäinen suomalainen aapinen. Abckiria, eli ABC-kirja, ilmestyi vuonna 1543. Se sisälsi ja lukemisen perusteet ja oli tarkoitettu erityisesti papeille.

Vuonna 1544 ilmestynyt Rucouskiria Bibliasta sisälsi puolestaan jumalanpalveluksia varten tarkoitettuja rukouksia.

Uuden testamentin julkaistiin vuonna 1548 nimellä Se Wsi Testamentti. Esimerkiksi tässä nimessä näkyy muista kielistä lainattu artikkeli.

Agricolan tavoitteena oli koko Raamatun kääntäminen suomen kielelle, mutta työ jäi vain haaveeksi, sillä rahoitus . Uuden testamentin lisäksi Agricola kuitenkin myös osia Vanhasta testamentista.

Turun piispa

Mikael Agricola vihittiin papiksi 1530-luvun alkupuolella. Vuonna 1536 hänet lähetettiin Saksaan Wittenbergin yliopistoon, josta hän valmistui maisteriksi vuonna 1539. Valmistumisensa jälkeen hän työskenteli Turun katedraalikoulun rehtorina. Vuonna 1554 kuningas Kustaa Vaasa nimesi hänet Turun piispaksi. Mikael Agricola kuoli vuonna 1557 sairauskohtaukseen.

Agricolan ulkonäöstä ei ole tietoa

Vaikka Mikael Agricolaa on tutkittu paljon, on monia asioita, joista hänestä ei tiedetä. Esimerkiksi hänen tarkka syntymäaikansa ei ole tiedossa. Sen on kuitenkin laskettu osuvan vuodelle 1510.

Agricola syntyi Pernajassa, joka oli ruotsinkielistä . Siitä ei kuitenkaan ole varmuutta, oliko Agricolan äidinkieli ruotsi vai suomi, vai oliko perhe kaksikielinen. Näiden kahden kielen lisäksi Agricola opiskeli erinomaiset taidot saksassa ja latinassa.

Myös Agricolan yksityiselämä on jäänyt . Se kuitenkin tiedetään, että hän meni naimisiin vuonna 1550 ja pariskunnalle syntyi yksi poika.

Mikael Agricolasta patsaita ja maalattu kuvia, vaikka tosiasiassa ei ole tietoa siitä, miltä hän näytti. Siitä syystä kaikki kuvat ja patsaat ovat erilaisia.

Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää vietetään huhtikuun 9. päivänä. Se on liputuspäivä.

Finnish Easy Reading Book Series

Browse in store ››

FINNISH EASY READING is an easy-to-read book series in simple Finnish, on three levels (beginner, intermediate and advanced). The books are adapted following the author’s original style. They are suitable for those who study Finnish, as well as for Finnish natives who find the language complexity of the original texts too challenging.