Mikael Agricola, suomen kielen isä (liputuspäivä 9.4.)

 Medium (Keskitaso)  

Mikael Agricola

Suomen kieli muuttuu ja elää jatkuvasti. Se mukautuu maailman muutoksiin: tekniikan kehittyminen vaatii uusia sanoja ja vieraskieliset sanonnat muuntuvat arkisessa kielenkäytössä suomalaiseen suuhun sopiviksi.

Vastikään suomen yleiskielen ohjauksesta ja huollosta vastaava Suomen kielitoimisto päätti, että jotakin voidaan alkaa tekemään. Tähän asti ainoa oikea muoto oli ollut alkaa tehdä.

Kielitoimisto päätti hyväksyä kieliopin vastaisen ilmaisun – monen harmiksi ja järkytykseksi – sillä ”väärää” muotoa on käytetty jo pitkään arkisessa kielenkäytössä ja jopa virallisissa kirjoituksissa.

On selvää, että kielen on elettävä ajassa ja vastattava käyttäjien tarpeisiin. Muuttuminen on kielen elinehto. Ensimmäisenä muuttuu puhekieli. Kirjakieli seuraa perässä: uusia sanoja hyväksytään sanakirjaan ja vanhoja sääntöjä heitetään romukoppaan.

Suomen kirjakieli on luotu 1500-luvulla

Suomen kirjakielen isänä pidetään 1500-luvulla elänyttä Mikael Agricolaa. Hän loi pohjan sille kirjoitetulle suomen kielelle, jota edelleen käytetään.

Vaikka kieli on Agricolan ajoista muuttunut radikaalisti ja monet hänen käyttämistään sanoista ovat kadonneet kielenkäytöstä, on laskettu, että jopa 60 prosenttia hänen luomastaan sanastosta on käytössä vielä nykyään.

Uskonnollisia tekstejä kansankielelle

Mikael Agricola sai pappisvihkimyksensä 1530-luvulla, ja häntä pidetään Suomen uskonpuhdistuksen tärkeimpänä toteuttajana.

Suomen kirjakielen juuret ovatkin uskonnollisissa teksteissä.

Agricola opiskeli Saksassa Martti Lutherin oppeja, joiden mukaan kaikkien oli kyettävä opiskelemaan Raamattua omalla kielellään.

Uskonpuhdistuksen näkyvin ja tärkein tavoite olikin kirkollisten kirjoitusten kääntäminen kansankielelle, jotta myös jumalanpalvelukset pystyttiin pitämään kansan omalla kielellä.

Jotta teokset pystyttiin kääntämään suomeksi, tarvittiin yhteinen suomen kirjakieli. Sen kehittäminen tuli Agricolan tehtäväksi.

Hän käytti useita suomen murteita, mutta koska puhuttu suomen kieli oli puutteellista, hän joutui myös keksimään useita sanoja päästään.

Lisäksi Agricola otti vaikutteita ruotsin, saksan ja latinan kielestä. Hänen kirjoituksissaan näkyykin näiden kielten ominaisuuksia, kuten artikkelin käyttö. Agricola käytti myös kirjaimia, jotka sittemmin lähes katosivat suomen kirjakielestä, esimerkiksi kirjaimia w ja x.

Se_Wsi_Testamenti[1]Ensimmäinen aapinen ja Uusi testamentti

Agricolan ensimmäinen suomeksi julkaisema teos on ensimmäinen suomalainen aapinen. Abckiria, eli ABC-kirja, ilmestyi vuonna 1543. Se sisälsi kristinopin ja lukemisen perusteet ja oli tarkoitettu erityisesti papeille.

Vuonna 1544 ilmestynyt Rucouskiria Bibliasta sisälsi puolestaan jumalanpalveluksia varten tarkoitettuja rukouksia.

Uuden testamentin suomennos julkaistiin vuonna 1548 nimellä Se Wsi Testamentti. Esimerkiksi tässä nimessä näkyy muista kielistä lainattu artikkeli.

Agricolan tavoitteena oli koko Raamatun kääntäminen suomen kielelle, mutta työ jäi vain haaveeksi, sillä rahoitus loppui kesken. Uuden testamentin lisäksi Agricola kuitenkin suomensi myös osia Vanhasta testamentista.

Turun piispa

Mikael Agricola vihittiin papiksi 1530-luvun alkupuolella. Vuonna 1536 hänet lähetettiin Saksaan Wittenbergin yliopistoon, josta hän valmistui maisteriksi vuonna 1539. Valmistumisensa jälkeen hän työskenteli Turun katedraalikoulun rehtorina. Vuonna 1554 kuningas Kustaa Vaasa nimesi hänet Turun piispaksi. Mikael Agricola kuoli vuonna 1557 sairauskohtaukseen.

Agricolan ulkonäöstä ei ole tietoa

Vaikka Mikael Agricolaa on tutkittu paljon, on monia asioita, joista hänestä ei tiedetä. Esimerkiksi hänen tarkka syntymäaikansa ei ole tiedossa. Sen on kuitenkin laskettu osuvan vuodelle 1510.

Agricola syntyi Pernajassa, joka tuolloin oli ruotsinkielistä seutua. Siitä ei kuitenkaan ole varmuutta, oliko Agricolan äidinkieli ruotsi vai suomi, vai oliko perhe kaksikielinen. Näiden kahden kielen lisäksi Agricola opiskeli erinomaiset taidot saksassa ja latinassa.

mockup-4-anna-liisa-store

Myös Agricolan yksityiselämä on jäänyt suurelta osin pimentoon. Se kuitenkin tiedetään, että hän meni naimisiin vuonna 1550 ja pariskunnalle syntyi yksi poika.

Mikael Agricolasta on veistetty patsaita ja maalattu kuvia, vaikka tosiasiassa ei ole tietoa siitä, miltä hän näytti. Siitä syystä kaikki kuvat ja patsaat ovat erilaisia.

Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää vietetään huhtikuun 9. päivänä. Se on liputuspäivä.