Suomalaisuutta on oma raha ja oma kieli
Mitä on suomalaisuus? On ominaisuuksia, joita suomalaisiin, kuten hiljaisuus ja rauhallisuus. Toisaalta suomalaisia pidetään kansana, joka juo liikaa alkoholia. Tuolloin suomalaiset ovat kaikkea muuta kuin hiljaisia ja rauhallisia.
Suomalaisiin liitetään muitakin , aivan kuten muihinkin kansallisuuksiin. Selvää kuitenkin on, että ei ole olemassa selvää vastausta siihen, mitä on suomalaisuus.
Se voi olla hiljaisuutta tai äänekkyyttä, vaaleutta tai tummuutta, rehellisyyttä tai epärehellisyyttä. Suomalaisuus voi olla nauttimista luonnonrauhasta tai kaupungin metelistä, hiihtämisestä tai uimarannalla – makuja on monia, kuten suomalaisiakin.
Minulle henkilökohtaisesti suurin suomalaisuutta asia on suomen kieli. Nyt kun asun ulkomailla, enkä hallitse maan kieltä mitenkään erityisen hyvin, kaipaan äidinkieltäni. Tunnen itseni – ja tyhmäksi – koska en pysty ilmaisemaan itseäni sillä tavalla kuin haluaisin. Vaikka voin sanoa, että osaan tällä hetkellä jo ihan kohtuullisesti uuden asuinmaani kieltä, normaali jutustelu käy edelleen työstä, että pystyisin käymään keskusteluja.
Filosofi ja lehtimies
Vaikka Suomessa puhutaan muitakin kieliä, minulle suomen kieli on tärkein ja rakkain.
Suomen kieli oli tärkeä myös 1800-luvulla eläneelle J.V. Snellmanille. Hänellä oli merkittävä rooli siinä, että suomen kielen asema vahvistui Suomessa. Toinen tärkeä asia, jonka Snellman , oli oman rahan, markan, saaminen.
J.V. Snellman oli filosofi, kirjailija, lehtimies ja . Hän oli vahvasti mukana suomalaisen herättämisessä. Toukokuun 12. päivänä vietettävä J.V. Snellmanin päivä onkin samalla myös suomalaisuuden päivä.
Yliopistoon jo 16-vuotiaana
Johan Vilhelm Snellman syntyi vuonna 1806 Ruotsissa, mutta perhe muutti Suomeen, kun hän oli lapsi. Snellman aloitti opinnot yliopistossa jo 16-vuotiaana. Samaan aikaan yliopistossa aloittivat myös Snellmania vanhemmat J.L. Runeberg ja Elias Lönnrot. Snellman aikoi ensin opiskella papiksi, mutta muutti myöhemmin pääaineekseen filosofian.
Snellman oli aktiivinen opiskelija, joka filosofisiin ja poliittisiin keskusteluihin. Opiskelijoiden joukossa heräsi kiinnostus suomen kieleen ja suomalaisuuteen. Snellmanin kiinnostus näihin asioihin , kun hän lähti opiskelemaan Keski-Eurooppaan vuonna 1839.
Snellman venäläistä hallintoa ja halusi herättää suomalaisen kansallishengen. Tuohon aikaan suomalainen puhui ruotsia, mutta Snellmanin mielestä ja kouluissa olisi pitänyt käyttää suomea. On ymmärrettävää, että Snellmanin ajatukset kaikkia.
Lehtiä suomeksi ja ruotsiksi
Kun Snellman palasi Suomeen vuonna 1842, hän muutti Kuopioon ja aloitti työt koulun rehtorina. Snellman piti tärkeänä kansan kouluttamista ja sivistämistä sekä suomenkielisen kirjallisuuden julkaisemista.
Hän perustikin suomenkielisen Maamiehen Ystävä -lehden, joka oli tarkoitettu tavalliselle kansalle. Lehti tarjosi ihmisille neuvoja. Toinen Snellmanin julkaisema lehti oli ruotsinkielinen Saima, jossa yhteiskunnallisia, poliittisia ja kulttuurisia teemoja.
Vuonna 1845 hän meni naimisiin itseään huomattavasti nuoremman Johanna Vennbergin kanssa. Pari sai viisi lasta. Valitettavasti Johanna-vaimo kuoli jo vuonna 1857, joten Snellman jäi yksin pienten lasten kanssa.
Töitä rahauudistuksen ja kieliasetuksen eteen
Snellman muutti perheineen Helsinkiin vuonna 1849. Aluksi hänen työllistymisensä oli vaikeaa, mutta Snellmaniin ja hänen alkoi muuttua ja hänestä tuli yliopiston professori vuonna 1856.
Vuonna 1863 edustaja Snellman nimitettiin senaattoriksi ja hallituksen jäseneksi. Lisäksi Suomen valtiovarojen hoitajana hän vastasi kansallisesta budjetista.
Hänen suurin saavutuksensa oli . Suomen markka oli saatu käyttöön jo vuonna 1860, mutta käytännössä maan valuutta oli edelleen Venäjän rupla. Snellmanin suuren työn ansiosta markka saatiin hopeaan eikä Venäjän ruplaan. Vuonna 1865 Suomen hopeamarkasta tuli ainoa laillinen rahayksikkö.
Suomen kielen aseman vahvistumista Snellman edisti saamalla keisarin vuonna 1863. Sen mukaan suomesta tulisi virallinen kieli ruotsin rinnalle 20 vuoden kuluessa.
Piirteet setelissä
J.V. Snellman vuonna 1866, joten hän jatkoi valtiollista toimintaansa edustajana.
Myöhemmin 1870-luvun alkupuolella Snellman toimi muun muassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran .
J.V. Snellman kuoli Kirkkonummella heinäkuun 4. päivänä vuonna 1881. Häntä pidetään yhtenä Suomen suurimmista valtiomiehistä. Hän on myös ensimmäinen historiallinen henkilö, joka esiintyy Suomen setelirahassa. Hänen kuvansa otettiin vuoden 1940 suurimpaan eli 5000 markan seteliin.
Snellmanista on tehty useita patsaita, joista yksi on Suomen Pankin edessä oleva . Hänen syntymäpäivänsä 12. toukokuuta on liputuspäivä.